Varmistamme LSJH:ssa, että jätteet päätyvät asianmukaiseen käsittelyyn ympäristöä ja terveyttä vaarantamatta. Tehtävämme on huolehtia toimialueemme yhdyskuntajätteen mahdollisimman tehokkaasta kierrätyksestä sekä hyödyntämisestä.
Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli vuonna 2019 LSJH:n alueella 98,5 %. Loppusijoitukseen, eli kaatopaikan penkkaan, meni vain 1,5 % vastaanotetun jätteen kokonaismäärästä. LSJH:n vuoden aikana vastaanottama yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli noin 140 000 tonnia.
Vuonna 2019 LSJH:n vastaanottaman polttokelpoisen jätteen kokonaismäärä oli noin 90 000 tonnia. Kierrätykseen kelpaamattomasta polttokelpoisesta jätteestä toimitettiin noin 44 000 tonnia eli lähes puolet ulkomaille energiahyötykäyttöön. Tukholman ja Tallinnan lisäksi polttokelpoista jätettä meni Riihimäen ja Kotkan jätevoimaloihin, joissa niistä tuotettiin lämpöä ja sähköä. Polttokelpoisesta jätteestä syntyy ympäristöystävällistä energiaa.
Kierrätysaste nousi edellisvuodesta
Muovipakkausten erilliskeräys vakiinnutti asemansa osana jätehuoltojärjestelmää.
Hanna Vienonen, ympäristöinsinööri
Asukkaat lajittelivat pakkausjätteitä edellisvuotta ahkerammin ja muovipakkausten erilliskeräys vakiinnutti asemansa osana jätehuoltojärjestelmää. Pakkausjätteitä kerättiin kiinteistöiltä, LSJH:n kierrätyspisteistä ja tuottajayhteisöjen Rinki-ekopisteistä yhteensä noin 9 900 tonnia. Näistä Rinki-ekopisteillä kerättyjen pakkausjätteiden osuus oli noin 4 400 tonnia.
Myös biojätteen keräysmäärät kasvoivat vuonna 2019. Vastaanotetun biojätteen määrä oli noin 8 600 tonnia, ja määrä kasvoi vuoteen 2018 verrattuna 7 %.
LSJH:n neuvonnassa nostettiin vuoden aikana esiin etenkin vaarallisten jätteiden lajittelua. Meille on erityisen tärkeää, että vaaralliset jätteet saadaan pois polttokelpoisen jätteen seasta ja käsitellään turvallisesti. Kotitalouksista vastaanotettujen vaarallisten jätteiden, sähkölaiteromujen ja kestopuun määrä oli noin 4 200 tonnia.
Ympäristöhaittoja ehkäistään jatkuvasti
Uudistimme Topinojalla vaarallisten jätteiden välivarastointia ja pakkaamista edelleenkuljetusta varten.
Joonas Yli-Tolppa, rakennusinsinööri
LSJH:n ympäristötyön lähtökohtana on joka vuosi kehittää toimintatapoja, jotta voimme vähentää jätteiden käsittelystä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Vuonna 2019 rakensimme Korvenmäen jätekeskuksessa tulevaa pintarakennetta varten esipeittokerroksia. Pintarakenneurakan yhteydessä laajennamme kaasunkeräysjärjestelmää, mikä lisää käsittelyyn saatavan kaasun määrää ja pienentää toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.
Aloitimme Topinojalla jätteen välivarastointihallin pohjatyöt vuonna 2020 valmistuvaa hallia varten. Polttokelpoisen jätteen varastointi on siirretty kalliovarastoon jo aiemmin, nyt käyttöönotettavan välivarastointihallin avulla tehostamme alueen siisteyttä entisestään muovipakkausten välivarastoinnin siirtyessä sisälle halliin.
Ekovoimalaitoksen rakentaminen vauhdissa
Vuoden aikana käynnistyi ekovoimalaitoksen toimintaan liittyviä energiahankkeita.
Jyri Metsänranta, käyttöpäällikkö
Vuonna 2019 LSJH:n konserniyhtiö Lounavoima aloitti Salon Korvenmäkeen tulevan ekovoimalaitoksen rakentamisen. Yhdyskuntajätteestä lämpöä ja sähköä tuottava laitos valmistuu vuonna 2021. Kuluneen vuoden aikana käynnistyi ekovoimalaitoksen toimintaan liittyviä energiahankkeita, kuten hukkalämmön syvävarastointi sekä kaatopaikkakaasun ja hiilidioksidin hyödyntäminen liikennekäyttöön sopivaksi, jossa LSJH on myös mukana.
Aloitimme Korvenmäen jätekeskuksessa aluesuunnittelun ja toimintojen yhteensovittamisen tulevan ekovoimalaitoksen kanssa. Ekovoimalaitoksen valmistuminen tuo mittavia muutoksia myös Korvenmäen jätekeskuksen infrastruktuuriin.
Ympäristöluvat ohjaavat toimintaamme
Jätekeskusten ympäristölupia valvoo ELY-keskus ja lajitteluasemien ympäristölupia kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Aloitimme Korvenmäen jätekeskuksessa aluesuunnittelun ja toimintojen yhteensovittamisen ekovoimalaitoksen kanssa.
Tommi Itkonen, rakennusinsinööri
Vuonna 2019 LSJH jätti hakemuksen Korvenmäen jätekeskustoimintojen ympäristöluvan päivittämiseksi.
Jätekeskustoimintojen merkittävimmät mahdolliset haitat ovat jätetäytöstä ja liikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ilmaan, ravinteita ja kiintoaineita sisältävät kaatopaikan suotovedet, hajuhaitat, roskaantuminen sekä melu.
Seuraamme säännöllisesti jätekeskustemme ja lajitteluasemiemme ympäristövaikutuksia ympäristölupien mukaisten tarkkailuohjelmien avulla. Otamme jäte-, pohja- ja pintavesistä tarkkailuohjelman mukaisia näytteitä useita kertoja vuodessa. Vuonna 2019 jätekeskusten vesistä tehtiin yhteensä 1704 laboratorioanalyysiä. Raportoimme ympäristöviranomaisille vuosittain tiedot muun muassa jätemääristä, jätetäytöstä, poikkeamista, kaatopaikkakelpoisuuslausunnoista, tarkkailuohjelmien seurantatiedoista sekä ympäristökuormituksesta ja haittojen torjunnasta.